Jakso 4 Hylätyt esineet

Neljännen jakson pääviesti on, että kaikesta kulutuksesta jää jälki ja etenkin jätettä. Jaksossa esimerkkinä toimii kulutuselektroniikka ja se, mihin hylkäämämme kännykät ja muut laitteet oikeastaan päätyvät käytön jälkeen. Jakson materiaaleissa perehdytään myös kulutuksen aiheuttamien jätteiden globaaliin kiertokulkuun. Sähkö- ja elektroniikkaromua päätyy Aasiaan ja Afrikkaan purettavaksi, vaikka se on ongelmajätettä, jonka vienti EU:sta kehitysmaihin on kielletty. Tästä huolimatta Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) arvion mukaan jopa 200 000 tonnia vanhoja televisioita, tietokoneita ja muita laitteita päätyy vuosittain EU:n ulkopuolelle. Joidenkin arvioiden mukaan jopa noin puolet EU-alueen elektroniikkaromusta päätyy laittomasti kehitysmaihin, jossa niiden käsittely on edullista, mutta vaarantaa ympäristön sekä ihmisten terveyden. Jakson tarkoituksena on saada oppilaat näkemään kulutuksen seuraukset ja ymmärtämään tuotteiden elinkaari - vanha kännykkä ei katoa savuna ilmaan vaan päätyy aina jonnekin.

Jaksossa tutustutaan hankaliin jätteisiin, joita ovat SER-romu eli elektroniikkajäte sekä valtaisa muovijätteen määrä, jonka tuotamme. Lisäksi käsitellään tuotteiden elinkaarta, kierrätystä sekä suunniteltua vanhentumista.

Tehtävät ja opetusvinkit

Tehtävä 4 a) on hauska tapa opetella kierrättämään kännykkä. Peliin on laitettu vaihtoehtoisia tapoja hävittää vanha puhelin ja kokeilemalla eri vaihtoehtoja oppilaat näkevät oikeat ja väärät tavat kierrättää kännykkä sekä perustelut sille, miksi mikäkin tapa on hyvä tai huono. Tehtävän yhteydessä voidaan puhua siitä, miksi erityisesti elektroniikkajäte on syytä kierrättää huolella. Syy siihen, miksi elektroniikka on ongelmajätettä löytyy laitteiden valmistusmateriaaleista. Laitteissa on osia, jotka sisältävät ympäristölle ja ihmisille haitallisia aineet kuten lyijyä, elohopeaa, kadmiumia ja kromia. Lisätietoa ja kierrätysohjeita löytyy www.kierratys.info ja  ja www.ymparisto.fi -sivustoilta.

Tehtävä 4 b) perustuu videoon What a waste, jonka on tuottanut DanWatch-järjestö ja makeITfair-kampanja. Video kertoo e-jätteen käsittelystä Ghanassa ja se on englanninkielinen. Oppilaille kannattaa korostaa ettei haittaa, vaikkei ymmärtäisi kaikkea puhetta - kuvat puhuvat puolestaan.

Vinkki

Jakson teemoja ja tehtäviä voi pohjustaa ja täydentää pohtimalla luokassa tai pienissä ryhmissä, montako kännykkää kullakin oppilaalla on ollut elämänsä aikana ja missä vanhat kännykät nyt ovat? Tarkoituksena kiinnittää huomiota siihen ettemme välinpitämättömästi kuluttaisi uusia tuotteita ja unohtaisi samantien vanhaa. Pohdintaa voi käydä vaikka näiden kysymysten avulla:

  • Montako kännykkää sinulla on ollut elämäsi aikana?
  • Missä vanhat kännykkäsi ovat nyt?
  • Miksi niin pieni osuus kännyköistä päätyy uusiokäyttöön?
  • Miksi kännyköitä ei saa heittää tavalliseen roskikseen tai esimerkiksi luontoon?
  • Mitä eroa ympäristön kannalta on kännykän uusiokäytöllä ja uudelleenkäytöllä?

Tehtävissä 4 c) ja 4 d) perehdytään tuotteen elinkaariajatteluun. Tehtävät ovat toisilleen vaihtoehtoisia ja perustuvat samaan animaatiovideoon Story of Electronics. Video on englanninkielinen, mutta animaationa hyvin havainnollistava. Lisäksi oppilaiden tueksi on annettu sanalista. Oppilaille kannattaa korostaa ettei haittaa, vaikkei ymmärtäisi kaikkea puhetta. Opettajan kannattaa myös katsoa video etukäteen ja arvioida, mitä taustatietoa oppilaat tarvitsevat tehtävien tekemiseen. Tehtävä sopii myös englannin tunnille.

Tehtävä 4 e) on tarkoitettu lukion ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille. Tehtävässä pohditaan suunnitellun vanhenemisen ilmiötä. Suunnitellulla vanhenemisella (eng. planned obsolescence ) tarkoitetaan sitä, että tuotteen valmistetaan valmiiksi heikoista materiaaleista, varustetaan heikolla tai korjauskelvottomalla laitteistolla, jolloin ne automaattisesti hajoavat tietyn ajan kuluessa ja näin kuluttaja ostaa aina uuden tuotteen.

Ilmiö on kiistanalainen eikä tavaroiden tuottajat ole tietenkään myöntäneet valmistavansa tuotteita, jotka on suunniteltu vanhenemaan ja hajoamaan. Tehtävässä kannattaa siis korostaa kriittistä asennetta ja suunnata pohdintaa siihen, kannattaako tuottaa mahdollisimman kestäviä vai mahdollisimman halpoja tuotteita. Mitä kuluttajat vaativat? Halaummeko ostaa halvalla lyhyt kestoista tavaraa vai maksaa enemmän pidempään kestävästä tuotteesta?

 

Lähteet ja lisätietoa.